Helsingin Kalevan Pojat
Helsingin Kalevan Pojat
Luonnossa toimiminen on tärkeä osa partiotoimintaa. Jokainen partiolainen tarvitsee retkelle mukaan omat retkivarusteet. Tämän ohjeen tarkoituksena on perehdyttää partiolainen tai tämän huoltaja siihen, minkälaiset ovat kunnolliset varusteet, mihin niitä käytetään ja mitä niiltä vaaditaan.
Partiolainen käyttää kantolaitteena rinkkaa tai reppua. Sudenpennulle riittää usein reppu, johon mahtuu makuupussi ja viikonloppuretkeä varten tarvittavat vaatteet. Vartiolaisen täytyy voida kantaa omien henkilökohtaisten tavaroiden lisäksi myös yhteisiä varusteita, esimerkiksi tilaa vievää ja painoa dramaattisesti lisääviä ruokatarvikkeita.
Retkillä kävellään yleensä reppu selässä vähintään bussipysäkiltä kämpälle tai telttapaikalle. Maasto voi olla hyvinkin epätasaista. Hyvin istuva rinkka helpottaa huomattavasti matkantekoa retkellä.
Rinkat voidaan jakaa pääsääntöisesti kahteen: anatomisiin ja putkirinkkoihin. Molemmilla on kannattajansa ja huhutaan myös, että rinkkamallista toiseen siirtyminen olisi onnistunut sujuvasti.
Anatominen rinkka on kahdesta rinkkamallista kapeampi. Se saa oikean muotonsa vasta kun se pakataan. Anatomisen rinkan kanssa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota rinkan pakkaamiseen, muuten rinkan painopiste siirtyy helposti jommalle kummalle puolelle, jolloin kävellessä on vaikea säilyttää tasapainoa.
Putkirinkka on anatomista rinkkaa tukevampi. Sen runkona on yleensä kevytmetalliputkesta rakennettu kehikko, johon kankainen reppu on kiinnitetty.
Useimmat rinkat eivät sellaisinaan kestä sadetta. Nykyään lähes rinkkaan kuin rinkkaan saa sadesuojan, joka on rinkan sadeasu. Vaihtoehtoisesti rinkan päälle voi sateella vetää erityisen sadeviitan, jonka alle mahtuu myös rinkan kantaja (ja tarpeen vaatiessa pari kaveriakin).
Retkelle mukaan otettavat tavarat pakataan niin, että ne mahtuvat reppuun tai rinkkaan. Rinkan ulkona ei saa roikkua vapaana mitään kasseja tai nyssyköitä. Sen sijaan esimerkiksi makuualusta kulkee huolellisesti kiinnitettynä
Makuupussi toimii ulkoilmasta eristävänä kerroksena nukkujan ympärillä. Makuupusseja saa monilla eri täytteillä, mitkä vaikuttavat siihen, missä lämpötilassa pussissa pystyy nukkumaan.
Modernit kesämakuupussit mahtuvat todella pieneen pussiin, joka mahtuu vaivattomasti mihin tahansa pikkureppuun. Näitä pusseja voidaan käyttää nukuttaessa sisätiloissa.
Talvimakuupussit sisältävät yleensä untuvaa, joka toisaalta pitää . Useimmissa talvimakuupusseissa voi nukkua myös kesähelteellä.
Sudenpennut nukkuvat viikonloppuretkillä sisällä kämpässä. Kesäleireillä nukutaan aina teltassa, missä ei välttämättä ole lämmitystä. Vartiolaisilla pitäisi olla makuupussi, jossa hän pystyy nukkumaan aina myös ulkona, pahimmat talvipakkaset poislukien.
Makuualusta on paitsi mukava nukkuma-alusta, myös suoja kylmältä maaperältä. Makuualustaksi riittää hyvin solumuovinen alusta, jollainen maksaa muutaman euron. Solumuovinen alusta on myös sopiva istuma-alustaksi vaikka koko sudenpentulaumalle tai vartiolle. Mukavuudenhaluisille ja tavaroistaan huolehtimaan kykeneville sopii paremmin taas erilaiset ilmatäytteiset alustat. Ilmatäytteiset alustat sopivat huonommin istuma-alustoiksi.
Partiolainen kantaa aina retkillä puukkoa mukanaan. Puukko tai sen tuppi on yksi eniten hukkuvista retkeilyvälineistä. Nuorimmille sudenpennuille ei siis kannata välttämättä antaa mukaan isoisän perinnepuukkoa tai isän RUK-puukkoa. Sen sijaan vartioikäisillä pitäisi olla oma henkilökohtainen puukko, jota hän oppii käyttämään ja parhaiten tuntemaan. Retkillä pidetään yleensä huolta siitä, että puukot ovat teroitettuja ja tarvittaessa ne teroitetaan paikan päällä. Tylsä puukko on turvallisuusriski, koska se ei pureudu puuhun vaan lipeää käyttäjänsä kädestä.
Sudenpennut pitävät puukon tupessa ja repussaan kunnes johtaja toisin määrää. Vartiolaisille annetaan ohjeet, miten puukkoa käytetään turvallisesti ja näin ollen he voivat olla puukonkäytössään omatoimisempia.